KAKSI ERILAISTA ÄÄNTÄ 21 joulukuun, 2006
Posted by Asko Tynjälä in Yleinen.add a comment
Valmistauduin kokoukseen. Äkkiä sydämeeni tuli ajatus: ”Puhu toivon sanoja. Luo sanoillasi uskon ja toivon ilmapiiri.” Samalla muistin tekstin Markuksen evankeliumista: ”Jeesuksen vielä puhuessa tuotiin synagogan esimiehelle kotoa sana: ”Tyttäresi kuoli jo, miksi enää vaivaisit opettajaa.” Tämän kuultuaan Jeesus sanoi esimiehelle: ”Älä pelkää, vaan usko.” (Mk.5:35-36).
Kokouksessa oli merkillinen ilmapiiri. Sitä leimasi selvästi epätoivo ja epäusko. Ihmisillä oli vaikeuksia ja paholainen oli puhunut heille epätoivon sanoja: ”.. nyt on jo liian myöhäistä, kukaan ei voi auttaa sinua.” Lukiessani tekstin tunsin heti Pyhän Hengen antamaa arvovaltaa saarnata Jeesusta, joka tulee tuomaan uuden mahdollisuuden jopa kuoleman keskelle.
Ilmapiiri alkoi vapautua. Pyhä Henki korotti Jeesusta. Virvoituin itsekin. Kokouksen lopussa koko kuulijoiden joukko alkoi ylistää Herraa.
Tajusin jälleen kerran, että meille ihmisille puhuu kaksi ääntä. Toinen saa aikaan epätoivoa, toinen taas nostaa avun tarpeessa olevan uskon alueelle, jossa Jumalan voima toimii. Päätin sydämessäni kuunnella tätä viimeksi mainittua!
ERÄÄN KIVUN SYY 3 joulukuun, 2006
Posted by Asko Tynjälä in Yleinen.add a comment
Muutama vuosi sitten olin kuuntelemassa alustusta aiheesta ”elämäni kivut”. Kuulijoina oli reilu sata hengellisen työn tekijää. Alustus oli koskettava. Luennoitsija pani itsensä likoon. Luennon aikana sanoin mielessäni, että minullakin on ollut merkillisiä kipuja. Juuri silloin Herra sanoi minulle hyvin lempeästi: ”Sinun kipusi ovat aiheutuneet pääasiassa oman kunnian hakemisesta.” Samalla Herra antoi ymmärtää ratkaisun tähän ongelmaan. Se oli lyhyesti sanottuna kuolema.
Rm.6:11. Niin tekin pitäkää itsenne synnille kuolleina, mutta Jumalalle elävinä Kristuksessa Jeesuksessa.
Rm.6:3. ”Vai ettekö tiedä, että me kaikki, jotka olemme kastetut Kristukseen Jeesukseen, olemme hänen kuolemaansa kastetut? 4. Niin olemme siis yhdessä hänen kanssaan haudatut kasteen kautta kuolemaan, että niinkuin Kristus herätettiin kuolleista Isän kirkkauden kautta, samoin pitää meidänkin uudessa elämässä vaeltaman. 5. Sillä jos me olemme hänen kanssaan yhteenkasvaneita yhtäläisessä kuolemassa, niin olemme samoin myös yhtäläisessä ylösnousemuksessa,”
Se oli niin selkeää ja rakkaudellista puhetta, että sitä vastaan oli turha väittää. Enkä yrittänytkään. En ollut koskaan ajatellut näin. Nyt sisimpäni paljastettiin. Luennon lopussa meitä kehoitettiin muodostamaan pienryhmät, jossa sitten saatoimme keskustella ja rukoilla toistemme puolesta. Tein silloin parannusta tosissani. Tunnustin ryhmälle asian ja pyysin esirukoista
Seuraavana aamuna Herra kohtasi minua ja virtaa oli!
Pastoripostia 