jump to navigation

Hirvivaara 30 syyskuun, 2007

Posted by Asko Tynjälä in Pastorilta.
1 comment so far

Olin kotimatkalla Puumalasta. Herra oli siunannut kokouksen ja ajelin iloisella mielellä Kouvolaa kohti. Ilta oli juuri pimentynyt, liikennettä vähän ja hyvä tie 100 alueella. Samalla soittelin muutaman puhelun. Äkkiä huomasin sivuikkunasta suuren hirven seisovan vastaantulevan kaistalla pää minuun päin. Tilanne oli ohi muutamassa sadasosa sekunnissa. Säikähdin ja alensin heti nopeutta. Se oli läheltä piti tilanne.

Rukoilen aina lähtiessäni liikenteeseen, että pidä Jeesus hirvet pois tieltä. Nyt olin rukoillut Herraa pitämään hirvet pois auton edestä ja niin kävi! Vielä eräs seikka. Eräs vanhimmiston veli sai tietää juuri tänään matkastani Puumalaan. Hänelle oli äkkiä tullut tarve pyytää siunausta ja varjelusta liikenteeseen.

Tunnustan nyt, että en ole ennen kovin paljon noteerannut hirvivaara -merkkejä. Nyt noteeraan.. Kiitos Jeesus armostasi!

TV-työstä 21 syyskuun, 2007

Posted by Asko Tynjälä in Pastorilta.
1 comment so far

Olen alkamassa TV-työn TV 7 kanavalla. Miten ihmeessä tähän on tultu? TV-ohjelmien teko ei tosin ole minulle vierasta. Tein ohjelmia ollessani siirtolaisseurakunnan pastorina Kanadassa kuusi vuotta. Tämä Suomessa tapahtuva työ olikin eri asia.

Jotkut kehoittivat minua vuosi sitten harkitsemaan tätä. En ollut innostunut. Viime keväänä vierailin Vääksyn Vapaaseurakunnassa. Kokouksen lopussa minulle tuntematon veli sanoi profeetallisessa Hengessä: ” Sinä tulet tekemään työtä myös television välityksellä.” Ihmettelin, mutta laitoin sen sanan mielessäni ”ö-mappiin.”

Juhannusaattona alkoi tapahtua. Olin matkalla poikennut erääseen kotiin ja yhtä äkkiä Pyhä Henki sanoi minun sydämelleni suoraan tästä työstä ollessamme kahvipöydässä. Minua alkoi itkettämään Herran rakkauden väkevä läsnäolo. En kertonut ystävilleni, mitä Jumala oli minulle puhunut, vaikka hekin kokivat voimakkaasti tuon hetken. Lomien jälkeen kaikki alkoi mennä vauhdilla eteenpäin. Nyt ollaan tässä ja ihmetellään!

Jeesus on ihmeellinen!

40 vuotta uskossa! 16 heinäkuun, 2007

Posted by Asko Tynjälä in Yleinen.
3 comments

Tämä on historiallinen päivä elämässäni. Tasan 40 vuotta sitten Jeesus kutsui minut valtakuntaansa. Se oli sunnuntaipäivä ja oikein kaunis päivä olikin. Päässäni jumotti pikkuisen edellisen illan olut sekä valvominen. En osannut odottaa etukäteen, että juuri tuolloin Jeesus kutsuisi minua. Jälkeenpäin ajatellen kaikki sujui johdatuksessa. Lähdin sunnuntaipäiväajelulle ja tieni johdattui uskovaiseen perheeseen vierailemaan. Ja siellä se tapahtui. Halleluja!

40 vuotta on kohtuullisen pitkä aika. Olen todella kiitollinen rakkaalle Vapahtajalleni näistä vuosista. Hän on ollut uskollinen, armollinen ja – yllätyksiä täynnä! Niin, että vielä tänäänkin ihmettelen Hänen tekojaan. Kirjoitan niistä joskus enemmän.

Pyhä Henki on tullut minulle yhä todellisemmaksi viime vuosina. Hän puhuu ja johdattaa ja avaa Raamattua ihmeellisellä tavalla. On suorastaan jännää käydä Sanan ääreen ja kuunnella Hänen opetustaan. Sana alkaa elää aivan uudella tavalla. Kiitos Jumalalle kaikesta. Olen nyt niin liikuttunut monien muistojen keskellä, että en pysty keskittymään tähän kirjoitukseen enempää.

1Tim.i:12. ”Minä kiitän häntä, joka minulle on voimaa antanut, Kristusta Jeesusta, meidän Herraamme, siitä, että hän katsoi minut uskolliseksi ja asetti palvelukseensa”

Teltassa 26 kesäkuun, 2007

Posted by Asko Tynjälä in Yleinen.
add a comment

Juhannuksena sain pitkästä aikaa olla telttakokouksessa. Teltassa on sitä oikeaa tunnelmaa. Ilmastointi toimii ja kaikki ihmiset ovat juhlamielellä.

Yhteen asiaan en osannut valmistautua. Nimittäin säähän. Oli oikein kaunis ilma, aurinko paistoi jne. Minä lähdin tervehtimään ystäviä juhla-alueelle pikkutakkisillani. Oli mukavaa nähdä tuttavia ja tuntemattomia. Sitten päätin mennä telttaan kuulemaan Sanan opetusta. Tuskin olin istuutunut, kun kylmä kouraisi olemustani. Äsken oli ihan lämmin, mutta teltan varjossa puhalsi kylmä tuuli. Istuin sisulla noin 15 minuuttia, mutta pakko oil lähteä ulos. Toivottavasti puhuja ymmärsi asian oikein.

Huomasin vieraantuneeni teltan tavoista. Vuosikymmenet sitten olin kaiket kesät puhujana telttakokouksissa ja osasin varautua sään oikkuihin. Nyt oli toisin. Kävin lisäämässä vaatetusta. Ja kun oma vuoroni tuli palvella minulla oli lämmin – suorastaan kuuma!

Äänen kanssa tulee helposti ongelmia telttakokouksissa. Teltan akustiikkaan täytyy tottua. Olin vähällä huutaa ääneni pilalle sinä iltana. Selvittiin kuitenkin.

Juhannusviikonlopun saldo: viisi saarnaa, muutama laulu, mahtava yleisö sekä suuren Jumalan ihana Voitelu! Halleluja!

Kortti vaarassa? 20 huhtikuun, 2007

Posted by Asko Tynjälä in Yleinen.
2 comments

Sain äsken kuulla pöyristyttävän tapauksen. Lääkäri oli kirjoittanut potilaalleen ajokiellon sen tähden, että potilas oli kertonut rukoilleensa autoa ajaessaan. Lääkärin mielestä sellainen henkilö on vaaraksi liikenteessä. Onneksi henkilöllä oli mahdollisuus käydä parin muun lääkärin luonna, jotka tekivän aivan toisenlaisen diaknoosin.

Onko ratissa rukoileminen vaarallista? Vastaan tähän esimerkillä. Suurin osa kuljettajista käyttää ajonaikana puhelinta. Ja se on täysin laillista, kun puhelin on kytketty ”hands free” laitteeseen. Miten ihmeessä lääkäri antaa ajokiellon, kun henkilö puhuu Jumalalle käyttäen ”taivaallista hands free” systeemiä. Ehkä tohtoria ärsytti eniten se että potilas rukoili hänen puolestaan, vaikka oli juuri menettänyt ajoluvan…

Suurin osa Suomessa asuvista rukoilee joskus. Ja tämä joskus saattaa aika usein tapahtua autossa ohjauspyörän takana. Pitäisikö nyt ajatella, että he ovat vaarassa menettää korttinsa?

Profetioista 2 huhtikuun, 2007

Posted by Asko Tynjälä in Yleinen.
3 comments

Täytyy todeta Saarnaajan kirjan kirjoittajan kanssa että ei mitään uutta auringion alla. Taas on tullut muotiin profetoida Venäjän armeijan tulosta Suomeen. Minua tämä väsyttää. Olen pikku pojasta lähtien kuullut näitä. 50 -luvulla puhuttiin Oulun profetiasta. Ja silloin alkoi into ennustaa Neuvostoliiton tulosta Suomeen. Joka puolella sai törmätä niihin. 70 -luvulla ja 80 luvulla oli taas samat profetiat muotia. Neuvostoliiton romahdettua tämä into laimeni, mutta nyt 2000 luvulla se taas nostaa päätään. Muuten, miksi Neuvostoliiton romahtamista ei kukaan profetoinut? Ilmeisesti olimme niin virittyneitä toisenlaisiin tapahtumiin..

En halveksi raitista profetoimista. Herra varjelkoon minua siitä! Olen saanut niin monta siunausta profetioiden kautta. Mutta nyt on tärkeää toteuttaa Raamatun Sanaa: ”.. profetoimista älkää halveksuko, mutta koetelkaa kaikki, pitäkää se, mikä hyvää on;” 1Tess.5:20-21. Toivon, että tämä inhimillinen into ennustaa venäläisten tulosta Suomeen loppuisi lyhyeen. Uskon että Jumalalla on tehtävä kansallemme, jonka Hän tulee toteuttamaan. Ja siihen ei kuulu venäläisten vallan alle joutuminen! Meidän kuuluu evankelioida EU:n alue – ja se on Herran tahto! Halleluja!

Kerronpa esimerkin profetoimisen siunauksesta. Olin juuri ollut puhelinyhteydessä erään julistajan kanssa ja saanut profetian: ”Sinä teet saarnamatkan Torontoon.” Kun puhelin soi uudelleen minulle soitettiin Torontosta ja pyydettiin sinne puhuja matkalle! Toisinaan profetioiden toteutumiseen menee vuosia, jopa vuosikymmeniä. Niistäkin minulla olisi ihania kokemuksia, mutta kerron niistä joskus toiste.

Kiitos Jumalalle profetoimisen armolahjasta! Tulkoon erikoinen profetian Henki seurakuntien päälle.

Maanantaina 5 maaliskuun, 2007

Posted by Asko Tynjälä in Yleinen.
1 comment so far

Varmistin vielä aamulla, että tänään ei ole mitään sovittua tapaamista eikä muutakaan ohjelmaa. Miten varmistan yleensä tällaiset asiat? No, katsomalla kalenteriani. On suloista vain olla ja ihmetellä mailman menoa.

Tämä olotila valitettavasti ei kestä kauan. Tulee mieleen pari kirjaa, jotka pitäisi lukea. Televisio kuulemma tylsistää aivoja entisestään. No jätän sekä Tv:n että kirjat ja lähden uimahalliin saunomaan ja uimaan. Väkeä sattuu olemaan aika runsaasti – sain kuitenkin hyvältä paikkaa kaapin, jossa voi edes hieman kokea yksityisyyttä. Vaihdettiin muutama sana parin eläkeläisen kanssa. kehuttiin saunaa jne. En edes muistanut tällä kertaa sanoa mitään Jumalasta. Olen siis todella pitämässä vapaata..

Uimareissun jälkeen kotiin ja vaimon kanssa juotiin kaakaot. On rauhallinen iltapäivä. Otan pienet nokkaunet, josta puhelin herättää minut vaativalla äänellä. En muistanut panna sitä rakkinetta äänettömälle. Nyt alkaa sykkiä ajatus aivoissa: minne menisin käymään? Naapuriseurakunnassa on joku tanskalainen julistaja vierailulla ja tekisi mieli mennä kuuntelemaan. Miten ihmeessä minun on niin vaikea vain olla ja ihmetellä? Onkohan tämä sitä stressiä? Onneksi vaimo pitää pienen kehoitus puheen, jonka sisällön olen oppinut melkein ulkoa: ”Älä mene minnekään. ole kotona ja lepää…” En osaa kuvailla äänensävyä – se on niin vetoava ja syyllistävä että en voi mitenkään puolustautua.

Sitten alkaa huomisen huolet jo tulla mieleen. Toivottavasti muistan kaikki asiat, jotka minun on määrä suorittaa tiistaina. Rakastan maanantaita! Tämä on ihmeellisen rentouttava päivä – kaikesta huolimatta! Muistan äkkiä mahtavan Sanan: Ps.127:2. ”Turhaan te nousette varhain ja myöhään menette levolle ja syötte leipänne murheella: yhtä hyvin hän antaa ystävilleen heidän nukkuessansa.”

Halleluja!

Viikonloppu 26 helmikuun, 2007

Posted by Asko Tynjälä in Yleinen.
2 comments

Olipa viikonloppu! Perjantaina ajelin 400 kilometriä ja olin Etelä-Pohjanmaalla. Klo 17 haastattelu paikalliseen TV -ohjelmaan. Klo 19 alkoi kokous, jossa lauloin neljä laulua ja sitten saarnasin reilut puoli tuntia. Ja vielä hoidettiin rukouspalvelu. Majapaikassa odotti lämmin sauna – kiitos Teille Terttu ja Heikki!
Lauantaina aamupäivällä piti käydä autoliikkeessä ja sen jälkeen kotikäynti erään ystävän luona. Klo 13 oli vihkimen ja häät. Klo 19 jälleen iltakokous – oikein voimallinen sellainen. Sen jälkeen takaisin Kouvolaan.
Olin kotona sunnuntaiaamuna klo 1.45. Uni tuli heti ja kuuden tunnin jälkeen sain nousta pirteänä klo 11 Jumalanpalvelukseen. Sunnuntaina iltapäivällä lähdin rukousryhmän kanssa vielä 170 kilometrin päähän iltakokoukseen. Pyhä Henki voiteli kokouksen. Ihmeellinen ilo valtasi mielen. Herra toimi rukouspalvelussa ihanalla tavalla. Kokouksen jälkeen sitten kotiin Kouvolaan. Olin kotona noin klo 23. Niinpä niin, oli se melkoinen viikonloppu!

Nyt maanantaina pidän vapaata – kirjoittamalla näitä rivejä – ja muistelemalla Jumalan suuria tekoja. Vaimoni ei oikein ymmärrä tällaista vauhtia…

KAKSI ERILAISTA ÄÄNTÄ 21 joulukuun, 2006

Posted by Asko Tynjälä in Yleinen.
add a comment

Valmistauduin kokoukseen. Äkkiä sydämeeni tuli ajatus: ”Puhu toivon sanoja. Luo sanoillasi uskon ja toivon ilmapiiri.” Samalla muistin tekstin Markuksen evankeliumista:  ”Jeesuksen vielä puhuessa tuotiin synagogan esimiehelle kotoa sana: ”Tyttäresi kuoli jo, miksi enää vaivaisit opettajaa.” Tämän kuultuaan Jeesus sanoi esimiehelle: ”Älä pelkää, vaan usko.” (Mk.5:35-36).

Kokouksessa oli merkillinen ilmapiiri. Sitä leimasi selvästi epätoivo ja epäusko. Ihmisillä oli vaikeuksia ja paholainen oli puhunut heille epätoivon sanoja: ”.. nyt on jo liian myöhäistä,  kukaan ei voi auttaa sinua.”   Lukiessani tekstin tunsin heti Pyhän Hengen antamaa arvovaltaa saarnata Jeesusta, joka tulee tuomaan uuden mahdollisuuden jopa kuoleman keskelle.

Ilmapiiri alkoi vapautua.  Pyhä Henki korotti Jeesusta. Virvoituin itsekin. Kokouksen lopussa koko kuulijoiden joukko   alkoi ylistää Herraa.

Tajusin jälleen kerran, että meille ihmisille puhuu kaksi ääntä. Toinen saa aikaan epätoivoa, toinen taas nostaa avun tarpeessa olevan uskon alueelle, jossa Jumalan voima toimii. Päätin sydämessäni kuunnella tätä viimeksi mainittua!

ERÄÄN KIVUN SYY 3 joulukuun, 2006

Posted by Asko Tynjälä in Yleinen.
add a comment

Muutama vuosi sitten olin kuuntelemassa alustusta aiheesta ”elämäni kivut”. Kuulijoina oli reilu sata hengellisen työn tekijää. Alustus oli koskettava. Luennoitsija pani itsensä likoon. Luennon aikana sanoin mielessäni, että minullakin on ollut merkillisiä kipuja. Juuri silloin Herra sanoi minulle hyvin lempeästi: ”Sinun kipusi ovat aiheutuneet pääasiassa oman kunnian hakemisesta.” Samalla Herra antoi ymmärtää ratkaisun tähän ongelmaan. Se oli lyhyesti sanottuna kuolema.

Rm.6:11. Niin tekin pitäkää itsenne synnille kuolleina, mutta Jumalalle elävinä Kristuksessa Jeesuksessa.

Rm.6:3. ”Vai ettekö tiedä, että me kaikki, jotka olemme kastetut Kristukseen Jeesukseen, olemme hänen kuolemaansa kastetut? 4. Niin olemme siis yhdessä hänen kanssaan haudatut kasteen kautta kuolemaan, että niinkuin Kristus herätettiin kuolleista Isän kirkkauden kautta, samoin pitää meidänkin uudessa elämässä vaeltaman. 5. Sillä jos me olemme hänen kanssaan yhteenkasvaneita yhtäläisessä kuolemassa, niin olemme samoin myös yhtäläisessä ylösnousemuksessa,”
Se oli niin selkeää ja rakkaudellista puhetta, että sitä vastaan oli turha väittää. Enkä yrittänytkään. En ollut koskaan ajatellut näin. Nyt sisimpäni paljastettiin. Luennon lopussa meitä kehoitettiin muodostamaan pienryhmät, jossa sitten saatoimme keskustella ja rukoilla toistemme puolesta. Tein silloin parannusta tosissani. Tunnustin ryhmälle asian ja pyysin esirukoista

Seuraavana aamuna Herra kohtasi minua ja virtaa oli!